Kävin Tepan kanssa eläinlääkärillä hakemassa rokotukset. Nyt ne on jälleen kunnossa...
Tykkäsin, kun Malmin Apexista lähetettiin kirje Tepalle. Minusta se oli tosi hauskaa.... Tepan eka kirje.
Kirjeessä muistutettiin Tepaa kertomaan omistajille rokotuksista, että ne tulisi käydä hakemassa. Minusta tällaisen muistutuskirjeen lähettäminen on erinomaista palvelua, koska hektisessä yrittäjän elämässä tällaiset asiat bruukkaa unohtua.
Hieman ensin jännitin odotushuoneessa mahdollisesti oleviin muihin koiriin kohdistuvaa reagointia, mutta Tepa pärjäsi tosi ihanasti. Vähän yritti haukahtaa ja pitää matalaa ölinää, ikäänkuin herättääkseen muiden koirien huomiota. Tepa on vaan niin ihana. Minun ei tarvinnut edes käskeä Tepaa istuutumaan jalkoihini vaan tyttö teki sen automaattisesti. Käänsin Tepan selkä muihin koiriin päin ja komensin maahan. Kauniistihan tuo tottelee, mutta muisti vaan on kovin lyhyt, eli heti kun kuului jokin räpsähdys, Tepa ponkaisi pystyyn... Ja taas komensin istumaan ja maahan, niin ja käänsin koiran.
Meidän ei tarvinnut kauaa odottaa vaan pääsimme nopsasti lääkärille.
Kuono kiinni
Lääkäri tutki Tepan joka puolelta, paineli vatsaa ja kylkiä ja kokeili lonkat ja polvet, takajalat ja etujalat. Kurkkasi myös suuhun... Nooh... mamma on ehkä vähän huonosti pessyt tytön hampaat kun sinne oli hammaskiveä tullut etuhampaiden taakse alas. Sanoin Tepalle, että nyt aletaankin pesemään useammin hampaita.
Lääkäri käski minun ottaa Tepaa kuonosta kiinni, että kuono pysyisi kiinni, eikä Tepa pääsisi läähättämään. Lääkäri kuunteli keuhkot. Kaikki hyvin!
Piikki ja sen kaverit
Tepalle pistetiin kaksi rokotusta, jotka pitivät sisällään: penikkatauti- ja tarttuvamaksatulehdusrokotukset, kennelyskärokotus, parvorokotus ja raivotautirokotus.
Lääkäri sanoi, että rabies-rokotus saattaa kutittaa hetken... Tepalle ei ole tullut mitään oireita aikaisemmasta rokotuskerrasta, joten pantiin nyt sitten kaikki piikit kerralla kuntoon. Tällä kertaa tuntui tyttöä hieman kutittelevan niskavillasta.
Reipas koira
Kyllä täyty sanoa, että Tepa on tosi reipas koira. Se ottaa tilanteet sellaisena kuin ne tulee. Ei pane hanttiin, eikä yritä karkuun vaan on vaan siinä pöydällä, otsa mamma rintaa vasten nojaten. Kiltisti odottaa, että homma on ohi ja sitten elämä jatkuu ihan normaalina. Sitä ei paljoa rokotuksetkaan kaivelleet.
Juustopala on herkku
Illalla olikin Tepan ja mamman herkkuhetki. Tepa on hyvin perso juustolle. Tyttö on valmis tekemään vaikka mitä temppuja juustoa saadakseen. Antaa tassua - oikeaa ja vasenta, istuu, makaa, kierii, nousee takajaloille tanssimaan, pomppii kahdella takajalall ja mikä parasta, tekee mangustit eli istuu etujalat ilmassa pelkkien takajalkojen päällä. Se on kyllä asento, joka ei varmasti ole tälle rodulle tyypillinen... Eihän Tepa mikään sirkuskoira ole... Mutta juustonseisojaksi tai juustokoiraksi sitä kyllä pian voisi alkaa kutsua. Alla olevassa kuvassa Tepa ei syö juustoa, vaan maissia...
Minä olen oikeasti onnellinen koiranomistaja!
