perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pentutapaaminen 22.04.2011 Vihti


Heipä Hei Lukija...

Tänään oli uskomattoman Hieno päivä pentutapaamisessa!

Suuntana Vihti

Saimme kutsun pentutapaamiseen, johon tänään lähdimme into pinkeänä aamulla klo 11... Meitä jännitti, koska Tepa ei koskaan aikaisemmin ollut nähnyt toista jööttiä. Nyt Tepa saikin nähdä kerralla 10 jööttiä ja yhden puudelin. Voi Onni ja Autuus!

Jännitti, osaako Tepa olla muiden kanssa ja miten tyttö sulautuu sakkiin... Turhaa jännitystä sanoisin... Kaikki meni hienosti!

Hiljaista porukkaa...

Olin yllättynyt siitä, että vaikka jööteistä sanotaan rotuna, että se on haukkuherkkää niin tämä porukka oli enemmän hiljaista sorttia kuin haukkuvaista. Tietenkin jos joku tulee niin siitä sitten ilmoitellaan, sehän on koiran luonne.

Hauskaa oli myös nähdä, kuinka jotkut koirat tulivat töksäyttämään nokallaan kinttuun - ikäänkuin moikkaamaan ja halusivat rapsutuksia.

Istu viereen ja rapsuta

Taisi olla Lulun sisko (korjatkaa ihmiset, jos olen väärässä), vanhempi vaalea ja kaunis narttu, hyppäsi tuolille ihan kylkeeni kiinni, katsoi kirkkailla silmillään silmiini ja ikäänkuin sanoen, rapsuta minua... Olin ihan myyty! Samoin Tepan veli kävi töpsäyttelemässä muutamaankin otteeseen jalkaani ja ujuttautui säärtäni vasten tervehtien ihanan äijämäisesti.

Yhteisjuomapesuvati

No pitihän minun hiukan kuvata videokuvaa. Harmi, että osa kuvaamastani materiaalista meni plörinäksi, mutta tässä on nyt jotain yhteisjuomingeista... Ja häntäkeskustelusta... suorastaan suorasta kerrassaan korvapuustiin...



Uusi ihana toinen pentue - många hundvalpar

Sain kuvattua ihanaa videokuvaa Lulun uudesta pentueesta, joka on RuotsinTuontiIskän mukaan nimetty ruotsinkielisin nimin mm: Fanny, Aleksander, Victoria, Ingrid - kahden nimeä en muista. Ihania pieniä koiria... 5 tyttöä ja yksi poika. Järkyttävää ajatella, että meidän Tepa oli samanlainen pieni, suloinen, pehmeä karvapallero vuosi sitten.



Lulun ensimäinen pentue eli Tepa & Co

näytti ja kuulosti samalta... tietenkin jokaisessa yksilössä on selkeästi omat piirteet, mutta kyllä ne olivat koko katras aika saman oloisia... vähähaukkuisia, uteliaita, innokkaita. Hauskaa oli katsoa, kuinka hännät olivat erilaiset, toisilla pitkä: suora tai kippura, toisilla töpö ja joillain ei häntää ollenkaan.

Ihan poikki ja katki

Lähdimme vielä Vihdistä käymään mökillä ja Tepa sai vielä tovin nauttia vapaudesta ilman hihnaa... Päästyämme kotiin tytöllä oli jo hurja nälkä... Arvasinkin, että Tepalla uni maistaa riehakkaan päivän jälkeen. Eipä tuo tuossa juuri muuta ole tehnytkään syönnin jälkeen, kuin nukkunut.


Ihana Päivä - Ihania Koiria!!

Odotan uutta tapaamista innolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti