maanantai 21. kesäkuuta 2010

Kyllä Mökkeily on Ihanaa!


Kyllä Mökkeily on Ihanaa!

Tepa on mökillä täysin sisäsiisti. Ollaan viritetty sanomalehti-vessa, mutta Tepa ei ole kertaakaan käynyt siinä tarpeillaan.

Aamulla kun herään/herätään, lähtee Tepa ensimmäisen herääjän kanssa aamupisulle (yleensä se olen minä). Normaalit aamutoimet aamupaloineen ja sitten ulos. Tepa ihan itse painelee metsään kakkimaan tai sitten lähdetään pienelle samoilulenkille metsään, jossa Tepa sitten hoitelee hommat melkoisen itsenäisesti johonkin puskaan, runsaaseen aluskasvillisuuteen tai kuusen alle.

Tulee varmasti hyvin lannoitettu marja- ja sienisato tulevana syksynä.

Ihana vapaus!

Tepa on onnellinen kun saa juosta tontilla vapaasti. Joskus kun tyttö katoaa näköpiiristäni, huutelen "Missä Tepa on?" Ja pian Tepa jolkottaa korvat päätämyöten luokseni, suu hymyssä korvasta korvaan.

Viime viikonloppuna istuskelin auringossa badenbadenissa. Tepa pysytteli luonani ihan koko ajan, mitä nyt hävisi johonkin välillä... Tai niin ainakin luulin... Huutelin "missä Tepa on?" ja yhtäkkiä Tepa tuli badenbadenin alta katsomaa, mitä sä Tina oikein siellä huhuilet, tässähän minä, peppusi alla.


Frisbee

Ostettiin Mustista ja Mirristä Tepalle ihan oma koirien frisbee. Tämä ihanan pehmeä ja vikisevä, kylläkin hyvin lentävä frisbee oli Tepalle hyvin mieluinen, mieluisempi kuin aikaisemmat muoviset. Tepa jopa innostui sitä noutamaan.

Yritin ottaa muutamia tilannekuvia liikkuvasta koirasta, mutta se on kyllä tällaiselle amatöörikuvaajalle ylivoimaista. Mutta tässä näet kuitenkin iloa ja liikettä.

Keltiäiset

Istuskelin terassin rappusilla auringossa ja nautiskelin kesäsäästä ja katselin Tepaa, joka katoaa korkeisiin mättäisiin sujuvasti. Tepa tuli rappusten viereen ja alkoi tonkia maata. Yhtäkkiä Tepa sai valtavat heebot ja pinkas juoksuun ensin metsään ja sitten kalliolle ja takaisin metsään. Tyttö juoksi matalana ja todella kovaa.. valtavia spurtteja ottaen ja eri suuntiin singahdellen.

Ari tuli paikalle ja totesin Tepan saaneen ihmeen heebot. Samalla Tepa tuli takaisin ja tonki maata uudelleen. Ari pyysi minua katsomaan kuinka Tepan kaivama kohta oli täynnä keltiäisiä. Silloin tajusin, miksi ihmeessä Tepa singahteli pitkin maita ja mantuja...



NöyhdänKaivaja

Tepa on oikein lelun tuhoaja. Pentukoiralle ostamani pehmeät vinkulelut on nyt kaivettu tyhjiin.
Hajuvesipullo tuli elämänsä päätökseen toista viikkoa sitten ja viime viikonloppuna sai yellow cap tappotuomion.

Tepalla on ihmeellinen vimma kaivaa ulos nöyhdät.


Tepa kaivoi kaikista kauneusstudioni sisätossuista huovutetut pohjat irti kiskoen niitä etuhampaillaan. Jucca-palmun mullasta Tepa onnistui blokkaamaan nöyhdät, joita sitten innolla repi. Tepa rakastaa leikatun nurmikon pinnalle jätettyä irtonurmikkoa, joka on kuivunut nöyhdäksi... sitä Tepa jaksaa pöllyttää ja kiskoa hampaillaan. Samoin hän on kaivanut vinkulelujen pillit ja nöyhtävanut ulos. Sen jälkeen lelut ovat enää riuhtoheiluttelua varten.

HUH... kuinkakohan paljon rahaa meillä kuluu uusien revittävien nöyhtälelujen hankintaan?

Miten te olette ratkaisseet ylettömän nöyhdän rakastamisen?
Kommentoikaa pliis!



perjantai 18. kesäkuuta 2010

Tepan Touhut


Raakaa Ruokaa - RaakaRuokintaa

Ostin taannoin Naudan nilkan jonka Tepalle annoin. En voinut kuvitella, kuinka transsiin siitä voisi pieni koira joutua. Tepa jyysti ja jyysti, lopulta nilkka oli ihan paljas ja kaluttu. Se oli pakko jakaa kahdelle päivälle, koska lihaa oli aikamoinen määrä.

Huomasin, että kaluaminen tapahtui vimmassa. Mietin kuulemastani raakaruokinnasta, voisiko se olla tulevaisuutta meidän Tepalle.

Kerro minulle - rakas blogin lukija- onko sinun gööttisi raakaruokinnalla? Miten? Ja millaisella? Miten ja mistä olet löytänyt tietoa raakaruokinnasta?


Yllätyskakka

Eräänä aamuna heräsin kamalaan lemuun... Ajattelin, että Tepa on taas piereskellyt, mutta yllätys löytyikin ruokasalistamme, parvekkeen oven edestä. Yleensähän Tepa tekee paperille, mutta nyt on varmaan tullut jokin oikosulku ja kakkahanat aukesivat ennenaikojaan...

Aamurutiineihin kuuluu nopeat aamupissit. Yleensä ne hoitaa Ari, koska minä aloitan työt melkoisen ajoissa. Aamuruoan jälkeen tulee pidempi lenkki, jolloin hienoa kakkaa odotetaan tulevaksi, ja yleensä se tuleekin.

Tepa mielellään hakeutuu kakkimaan esim keskelle ruusupuskaa, tiheään kasvillisuuteen tai metsikköön. Sellaiseen paikkaan, että kakan kerääminen on miltei mahdotonta tai suunnatonta akrobatiaa vaativaa...

Possu Mahtava

Tepa tykkää todella paljon ostamastamme possusta. Ensin se ei kiinnostanut pätkääkään, mutta lopulta Tepa onnistui saamaan siitä röhkiäänen esiin. Rakkaus röhkiääneen syntyi sillä sekunnilla. Possun "äänitorvea" on yritetty purra sekä kiskoa ulos possusta. Tähän mennessä jokaisesta "vinkulelusta" on saatu äänivehkeet ulos. Saas nähdä, miten possun käy???


Jokainen nukkuva lapsi on kaunis

Jaksan yhä uudestaan ja uudestaan kuvata Tepaa eri nukkuma-asennoissa. Olen huomannut, että sama buumi on tarttunut Joneen ja Ariin. Meillä on mitä eriskummallisempia kuvia nukkuvasta Tepasta.

Tässä on taas muutama sarjana.... Enjoy!



sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Pyörremyrskyn Silmässä

Hui, mikä päivä!

Ollaan koko viikonloppu laitettu HeavenlyNails-Studiota uusiksi, koska Riikka aloittaa 15.6...

Tepa on ollut ihmeissään, mitä Ihmettä täällä tapahtuu??? Koko tienoo on MullinMallin.

Perjantaina kävi Rico - bestis boygafrendi ja goiragaveri ja tänään sunnuntaina Riikka, JP ja pari niiden kaveria. Rapsutuksia sateli pilvinpimein ja Tepa senkun nautti huomiosta.

Uusia leluja Mustista ja Mirristä

Kävimme eilen Mustissa ja Mirrissä ostamassa Tepalle uusia leluja, "jo tyhjennettyjen" pehmolelujen tilalle.

Oi... toinen toistaan ihanampia vehkeitä, mutta päädyttiin vaaleanpunaiseen röhkivään possuun ja pehmeääkin pehmeämpään helisevään, kilisevään ja vaakkuvaan karvaiseen ja värikkääseen mustekalaan... Mukaan tarttui myös Nina Ottosonin älypeli, josta Tepa tykkää ihan valtavasti.



Behmotyyny

Arin silmä on harjaantunut näkemään ja löytämään koiramaiset vehkeet...
Oltiin lauantaina siis soppailukierroksella ja käytiin myös ikeassa. Löysin Tepalle hienon "studiotyynyn", jossa oli arvokas kangas... Tyynyn hinta oli lähes 40e. Otettiin se mukaan kun olin niin kiva ja hieno. Päästiin alas vuodevaateosastolle... Siellä Arin silmään tarttui kivan pinkki, pyöreä tyyny, joka oli valitsemaani tyynyä puolet halvempi.

Ari tuumasi, että tämähän olis Tepalle just hyvä. Kun sitten mittailimme - totesimme yhdessä, että just sellainen kuin pitääkin. Kotiin päästyämme, Tepakin totesi, että tyyny on hyvä, melkeinpä voisi sanoa, että erinomainen!
Naudan Nilkka

Näin Mustissa ja Mirrissä mehevän luun. Ajattelin, tuosta Tepa voisi tosta tykätä...
Annoin sitten eilen illalla Tepalle tuon ostamamme naudan nilkan. Voi että sitä onnea ja autuutta! Tepa kantoi nilkan parvekkeelle ja vietti siellä tovin kaluten luuta.

Lopulta kävin hakemassa luun pois ja panin jääkaappiin, että voi sitten myöhemmin siitä jatkaa. Huomasin, että tyttö söi silmät kiiluen, ihankuin transsissa ja ajattelin, että tuo taitaa olla just sitä ruokaa, mikä meidän Tepalle maistuu kaikkein parhaiten.

Pentupipanat turvotettuina eivät maistuneet enää sen jälkeen kun Tepa bongasi vahingossa Ricon kupin ja sieltä löytyvän koiranmakkaran. Aloin antaa Tepalle pipanat raakana... Ne menevät paremmin kun niitä saa rouskuttaa...

Lisäksi olen antanut viiliä ja raakaa jauhelihaa, lohta pipanoihin sekoitettuna, pienen nokareen kurkkua ja toisella kerralla minipalan tomaattia, paprikasta Tepa ei piitannut.
KoiraKoulua

Kävin lauantaina Suomalaisessa Kirjakaupassa ostamassa muutaman koirakirjan. Muutaman muun tilasin netin kautta. Pennun Kasvatus on todella hyvä kirja... Agilitystä kertovan kirjan ajattelin ihan Jonea ja Aria varten... Minä kun en pulskanpuoleisena oikein innostu juoksemisesta (minun lajini on "arvokkaasti kävely" (lue: rauhallisesti kulkeminen, mieluiten korkokengissä - paitsi koirapoluilla))... Mutta nuo MeidänPerheenMiehet kun ovat tuota solakampaa ja urheilullisempaa (lue: pitkää ja laihaa) sorttia, joten uskon, että se voisi olla heille mielusta harrastamista.
Elämän Sulostuttaja

Sitä Tepa todellakin on. Meidän elämään on tullut ihan toisenlaista sykettä Tepan saapumisen jälkeen. Jokainen meistä perheenjäsenistä on saanut ihan oman roolin. Jone on leikittäjä ja kaveri, Ari on komentaja ja käskyttäjä ja minä ruokin, opetan ja kannustan.
Se vaan on niin hauskaa...

Parasta aamussa - ehdottomasti - on... Tepan iloinen huomenen toivotus: hännän heilutus, korvat-takana-köyristely, highfive tassulla, aamusuukko ja selälleen heittäytyminen -
toiseksi on kyllä selvästi jäänyt - vahva Parisienne kahvi.


keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Auringonpaistetta ja rantaleikkejä

Auringonpaisteta ja rantaleikkejä

Olimme viikonloppuna mökillä. Saimme nauttia ihanasta auringonpaisteesta ja meri-ilman raikastamasta viimasta, joka tehokkaasti viilensi auringonsäteiden lumovoimaa.

Vapaa kuin taivaan lintu

Tepa nauttii vapaudesta eli ajasta, jonka saa viettää ilman hihnaa. Tontilla on hyvää tilaa juosta ja/tai seikkailla metsässä, mutta sehän ei Tepalle riittänyt. Tinan yllätti päikkäriuni ja Tepa jäi Arin kanssa ulos... Jotenkin, siis jotenkin "jonkun" valvova silmä herpaantui ja Tepa lähti seikkailemaan naapurin puolelle.

Illansuussa naapurit tulivat neljän lapsensa kanssa tervehtimään meitä ja kertoivat Tepan vierailleen heidän puolellaan... Tämä tosin erittäin hyvässä hengessä. Olin kauhistunut... Eikö Ari katsonut Tepan perään... ja sitten tuli perheneuvottelua... Tepan perään pitää katsoa, kuin pikkuvauvan...

Vesi, vesi, vettä - Tepa kokeili Merivettä...

Tepa uskaltautui ensimmäistä kertaa kastelemaan käpälänsä merivedessä. Tyttö kahlasi veteen niin syvään, että jalat kastuivat, mutta masu pysyi kuivana. Eipä tuo siellä kauaa viihtynyt... Jos Tepa yhtään tulee mammaansa eli Tinaan, hän toteaa veden olevan liian kylmää uimiseen tai ylipäätään kastautumiseen alle 25 asteen :)

Hellyyttävä otus

Tepan asentoja... Rakastan niitä... Voisin vain ottaa kuvia, Tepa edestä, Tepa takaa, Tepa istuu ja Tepa makaa... Tepa syö, Tepa juo, Tepa köllii, Tepa leikkii... Pientä koiraa on hauska kuvata kun sillä ei ole vielä älliä ja hassuja juttuja (lue: ylilyöntejä) tapahtuu... Kummallisia ja mitä oudoimpia asentoja, uhkarohkeita yrityksiä, hassuja ilmeitä ja toopea käytöstä kaikkinaisesti.

Tässä nautittavaksi muutama...


Istu ja maahan

Tepa oppi oman nimensä ihan parissa päivässä kotiintulon jälkeen. Istu ja maahan on nyt 14 viikkoisella Tepalla hallussa. Pallon heitosta ja hakemisesta Tepa ei tajua mitään. Pallon perään toki juoksee, mutta ei Tepa palloa tajua takaisin tuoda... Pallot kaikkinensa on oikein kivoja, tuumaa Tepa.

Annettiin myös puinen noutokapula, joka olikin kivempi puruluu kuin puruluut ikään. Puruluiksi kävisi mielellään myös pöydän ja tuolin jalat.... Silloin iskee Tinan tehokas ääniefekti: "ä - irti", joka saa Tepan pysähtymään. "ä- ei pure" toimii samoin kun Tepa innostuu leikin aikana ottamaan hampailla kiinni.

Tässä kuvassa pallo on vielä ehjä, nyt se on jo rikki puhki.

torstai 3. kesäkuuta 2010

Nelijalkapomppuja ja hampaiden louskutusta


Nelijalkapomppuja ja hampaiden louskutusta

Kävimme toissa iltana isolla nurmikentällä taas juoksentelemassa. Oli todella paljon hyttysiä. Niitä tunkeutui korviin, hiuksiin, nilkkoihin ja kaikkialle, mihin vain pystyivät pääsemään.

Tepa oli aivan ihana! Tyttö hyppi ilmaan ja yritti haukata hyttysiä. Se oli niin hassua... Yritettiin kuvata näitä hyppyjä, mutta olimme Arin kanssa liian hitaita Tepan pomppuihin, mutta tässä muutama yritelmä...

Tässä on Tepa, vikkelä kumikoira


Ja paskat

Madotettiin Tepa... Liekö Tepan ruikkukakka siitä johtunut vaiko jostain muusta ulkonamaistellusta kyseenalaisesta herkusta... Kakkaa kun pahimmillaan löytyi sieltä sun täältä... Ripuloinnin päätyttyä, löytyi vielä yhdet kakat parvekkeen pöydän alta...

Aika fiksusti Pikku Tepalta... Parvekkeella on vihreä parvekematto, parveke on ulkona ja pöydänalunen oikein hyvä suojaisa paikka, joten kaipa se pienen koiran mielessä saattoikin vaikuttaa ulkona puun alle kakkaamiselta?

Parvekekakka

Kova duunari

Tepa tekee paljon töitä samaan aikaan Tinan kanssa. Minä kun yleensä olen illan viimeinen hereilläolija, Tepa yleensä on työpöytäni vieressä valvomassa työn kulkua.

Monesti tuo pieni koira nukahtaa kuin ellun kana kesken työn tekemisen.

Tässä on muutama kuva karvaisen työnjohtajan nukkuma-asennoista.




tiistai 1. kesäkuuta 2010

Tepa Tytönhupakko vai peräti Äijä?

Kuorsaava ja Piereskelevä Tyttökoira

Eilen illalla päivittelin HeavenlyNailsin nettisivuja ja yhtäkkiä havahduin omituiseen ääneen... Se oli kuorsausta. Tepa kuorsasi olohuoneen TV-tuolin alla. Hämmästyin siitä niin kovin, koska ääni ei ollut mikään pieni vaan ihan "aikamiehen" kuorsaus.

Pieni Tepa Tytönhupakko kuorsaa kuin äijät... No ääni lakkas ja Tepa tulikin tähän työpöytäni luo ja kävi pötköttämään tuolin viereen. Kului tovi kun alkoi haista. Aivan karmea pierun haju. Tepa laski leijat... Miten voi noin pieni koira haista niin karmean kammottavan pahalle?

Nato-Ohjus Tepa

Myöhään eilen illalla (lue: yöllä) menimme Tepan kanssa ulkoilualueen lähellä olevalle nurmialueelle. Päästin Tepan vapaaksi. Tyttö singahti kuin nato-ohjus... Korvat olivat ihan takana ja suu valtavassa hymyssä. Tepa juoksi tosi kovaa edes takaisin nurmikkoa, välillä kauemmas ja sitten taas viereeni. Välillä dyykkas nurmikkoon maha edellä ja kierähti ympäri iltakasteessa. Se oli niin huvittavan näköistä. Tepa nautti vapaudesta.. Yritän jossain vaiheessa napata ohjus-tepasta kuvan ja liitän tänne.

RipuliRapuli

Ja kakka lensi. Olimme toissa iltana iltalenkillä ja Tepa nappas suuhunsa jotakin, jota en kerennyt saamaan sieltä pois. Luulen, että tämä "mikä sitten olikaan" aiheutti Tepalle ripulin. Aamulla kun heräsi kakkaa oli siististi paperilla, epäsiististi keittiössä, parvekkeella ja olkkarin nurkassa. YÖK! Siis ihan löysää ja niin TAPPO-hajuista, että jopa minä yökkäsin pari kertaa.
Onneksi ripuli on nyt ohi... Totesin vaan tytölle, ettei kannata napsia suuhunsa ulkoa ihan mitä tahansa... Näätkö nyt, että siitä tulee masu pipiks.

Viiliä ja nappuloita

Sekoitin viiliä nappuloihin. Viili varmasti tasapainotti Tepan vatsaa, koska nyt on kaikki jo kunnossa.