maanantai 21. kesäkuuta 2010

Kyllä Mökkeily on Ihanaa!


Kyllä Mökkeily on Ihanaa!

Tepa on mökillä täysin sisäsiisti. Ollaan viritetty sanomalehti-vessa, mutta Tepa ei ole kertaakaan käynyt siinä tarpeillaan.

Aamulla kun herään/herätään, lähtee Tepa ensimmäisen herääjän kanssa aamupisulle (yleensä se olen minä). Normaalit aamutoimet aamupaloineen ja sitten ulos. Tepa ihan itse painelee metsään kakkimaan tai sitten lähdetään pienelle samoilulenkille metsään, jossa Tepa sitten hoitelee hommat melkoisen itsenäisesti johonkin puskaan, runsaaseen aluskasvillisuuteen tai kuusen alle.

Tulee varmasti hyvin lannoitettu marja- ja sienisato tulevana syksynä.

Ihana vapaus!

Tepa on onnellinen kun saa juosta tontilla vapaasti. Joskus kun tyttö katoaa näköpiiristäni, huutelen "Missä Tepa on?" Ja pian Tepa jolkottaa korvat päätämyöten luokseni, suu hymyssä korvasta korvaan.

Viime viikonloppuna istuskelin auringossa badenbadenissa. Tepa pysytteli luonani ihan koko ajan, mitä nyt hävisi johonkin välillä... Tai niin ainakin luulin... Huutelin "missä Tepa on?" ja yhtäkkiä Tepa tuli badenbadenin alta katsomaa, mitä sä Tina oikein siellä huhuilet, tässähän minä, peppusi alla.


Frisbee

Ostettiin Mustista ja Mirristä Tepalle ihan oma koirien frisbee. Tämä ihanan pehmeä ja vikisevä, kylläkin hyvin lentävä frisbee oli Tepalle hyvin mieluinen, mieluisempi kuin aikaisemmat muoviset. Tepa jopa innostui sitä noutamaan.

Yritin ottaa muutamia tilannekuvia liikkuvasta koirasta, mutta se on kyllä tällaiselle amatöörikuvaajalle ylivoimaista. Mutta tässä näet kuitenkin iloa ja liikettä.

Keltiäiset

Istuskelin terassin rappusilla auringossa ja nautiskelin kesäsäästä ja katselin Tepaa, joka katoaa korkeisiin mättäisiin sujuvasti. Tepa tuli rappusten viereen ja alkoi tonkia maata. Yhtäkkiä Tepa sai valtavat heebot ja pinkas juoksuun ensin metsään ja sitten kalliolle ja takaisin metsään. Tyttö juoksi matalana ja todella kovaa.. valtavia spurtteja ottaen ja eri suuntiin singahdellen.

Ari tuli paikalle ja totesin Tepan saaneen ihmeen heebot. Samalla Tepa tuli takaisin ja tonki maata uudelleen. Ari pyysi minua katsomaan kuinka Tepan kaivama kohta oli täynnä keltiäisiä. Silloin tajusin, miksi ihmeessä Tepa singahteli pitkin maita ja mantuja...



NöyhdänKaivaja

Tepa on oikein lelun tuhoaja. Pentukoiralle ostamani pehmeät vinkulelut on nyt kaivettu tyhjiin.
Hajuvesipullo tuli elämänsä päätökseen toista viikkoa sitten ja viime viikonloppuna sai yellow cap tappotuomion.

Tepalla on ihmeellinen vimma kaivaa ulos nöyhdät.


Tepa kaivoi kaikista kauneusstudioni sisätossuista huovutetut pohjat irti kiskoen niitä etuhampaillaan. Jucca-palmun mullasta Tepa onnistui blokkaamaan nöyhdät, joita sitten innolla repi. Tepa rakastaa leikatun nurmikon pinnalle jätettyä irtonurmikkoa, joka on kuivunut nöyhdäksi... sitä Tepa jaksaa pöllyttää ja kiskoa hampaillaan. Samoin hän on kaivanut vinkulelujen pillit ja nöyhtävanut ulos. Sen jälkeen lelut ovat enää riuhtoheiluttelua varten.

HUH... kuinkakohan paljon rahaa meillä kuluu uusien revittävien nöyhtälelujen hankintaan?

Miten te olette ratkaisseet ylettömän nöyhdän rakastamisen?
Kommentoikaa pliis!



1 kommentti:

  1. Lelujen suolistaminen on ratkaistu sillä, että meillä ei ole pehmoleluja revittäväksi. Ne ovat palkka koulutuskentällä ja niitä annetaan harkitusti ja otetaan pois ennen kuin repiminen menee liiallisuuksiin. Mattojen yms. repimisestä kielletään, esim. kenkiin ei kosketa ja ne pidetään kaapissa, jotta houkutuksia ei tule. Tohvelit yms. vaihdetaan namiin, jotta koira mielummin tuo sen kuin repii tuhannen palasiksi.

    Parittomat sukat on parasta repimiskamaa, niitä löytyy aina ja ne kestää sen aikaa kun tarve ja sitten roskiin. Lemmikkieläinliikkeiden pehmolelut on sikamaisen kalliita pelkkään hajottamiseen, Ikea on hyvä paikka kun sieltä saa halvalla. Kongit ja muut täyskumilelut on kestäviä ja niihin göötti pystyy purkamaan mieletöntä repimisintoa ilman, että lelu hajoaa. Kannattaa kokeilla.

    t. Stiina Pasanen

    VastaaPoista