Göötin metsästys

Göötin Googlausta...

Koiran hankinta on ollut prosessi, joka vaati aikaa... Ei pelkästään koiran etsinnässä vaan enemmän ehkäpä omassa mielessä sekä myös markkinoinnissa perheenjäsenille.

Koirarotu-testissä jatkoon selvisi vain kaksi koirarotua, joista toinen aivan hullaannutti minut... Tämä rotu oli göötti eli länsigöötanmaanpystykorva.

Etsin tietoa rodusta, harrastusmahdollisuuksista, älykkyydestä, ominaisuuksista jne jne...

Totesin, että tuo rotu olisi kuin meille tehty... tai me hänelle, miten vaan.

Göötin metsästys alkoi...

Kirjoitin perheestämme tiivistelmän, keitä ollaan ja mitä tehdään ja miksi göötti. Lähetin sen kuvan kanssa eräälle kasvattajalle... Odottelin muutaman hetken, mutta en saanut vastausta.

Yhdistyksen sivut löytyivät...

Löysin yhdistyksen sivuilta puheenjohtajan yhteystiedot sekä kasvattajat, joilla oli jo pentuja tai niitä oli suunnitteilla. Lähetin viestin puheenjohtajalle. Seuraavana päivänä sain ihanan vastauksen...

Koska göötit on vähän jalostettu rotu, on "jonotuslistalle" pääsy jo hienoa. Sovin Oilin kanssa, että meidät laitetaan odotuslistalle, koska kaikki pentueet olivat jo löytäneet kodit ja suunnitelmissa olevilla pentueilla oli jo ottajia.

Kirjeenvaihdon jälkeen rukoilin, Herra... voi kun joku peruuttaisi ja meille löytyisi gööttivauva.

Yllätyspuhelu...

Seuraavana päivänä sain Oililta puhelun, jossa hän kertoi erään kasvattajan peruutetusta pennusta. Tästä pennusta piti tulla poliisikoira, mutta poliisi saikin siirron toiseen yksikköön, eikä koiraa siis tarvittu.

Sain kasvattajan yhteystiedot ja soitin välittömästi hänelle. Juteltiin tovi ja kerroin, miten oltiin tässä tilanteessa. Sovimme, että menemme katsomaan Terttua äitienpäivänä.

Valokuva...

Kasvattaja kertoi omaavansa facebook-profiilin, jossa oli kuvia pentueesta. Hän sanoi laittavansa Tertusta sinne tuoreen kuvan. Saimme nähdä kuvan Tertusta etukäteen.

Kuvan perusteella totesin, että kyse on uteliaasta pienestä koirasta, joka näytti tosi terhakalta ja sopeutuvaiselta.

Äitienpäivä...

Menimme äitienpäivänä tutustumaan Terttuun ja olin sen tapaamisen perusteella aivan myyty!
Rakastuin päätäpahkaa pieneen söpöön tyttökoiraan, joka näytti olevan melkoisen hyvä tyyppi.

Löimme lukkoon päivän, jolloin kävisimme Tepan hakemassa uuteen kotiin...
Tarina alkaa...

Tästä siis alkaa Tertun Tarinat... Eli blogi: Terttu Tuli Taloon...

Blogiin kirjoittelen Tertun pentuajasta ja julkaisen kuvia... Kerron miten meillä menee, monetko Manolot Tepa tuhoaa ja miten meillä opitaan talon tavoille...

Toivon sinun saavan nauttivan kuvista ja hieman teksteistäkin... Ehkä se sytyttää sinussakin halun hakkia göötti, Pieni Suuri Koira!